Se oli taas lauantai varsin kiirettä, tuntui olevan Tampereella useampikin porukka juhlimassa jonkun 30-vuotissyntymäpäiviä. Kaikkiko ne nyt 30 täyttää? Viereisessä ravintolassa oli yksityisbileet, bändi soittamassa ja kaikki. Väkeä oli varmaan sata henkeä.

Mulla menikin sitten koko ilta miettiessä sitä miks muilla, ei mulla :( Kamalaa itsesääliä. Oli paha mieli.

Musta on aina ollut kiva järjestää kaikenlaisia yllätyksiä, oli aikamoinen urakka silloin kun Ukko täytti 45 ja järkättiin laivaristeily niin ettei sillä vielä satamassakaan ollut mitään hajua että jonnekkin ollaan menossa, luuli vaan että mennään syömään erääseen Katajanokalla olevaan ravintolaan. Hankalaa oli siksi kun piti saada tavarat ja matkalaukut mukaan ilman että huomaa, ja kun yhdessä nyhjätään 24h nii ei oo vaan helppoa.. Onneks ei sentään kauemmas matka suunnannut, muuten olis tullut todella iso probleema!

Mutsi kuskattiin kans synttärinään Tallinnaan, lahjaan piti liittää passinhankinta kun ei ollut koskaan missään "passimaassa" käynyt. Oli tosi kiva reissu, onneksi mentiin silloin, nyt olisi hankalampaa.

Sit oli eräät pikkujoulut joita järkkäilin monta kuukautta, viimoset kaks viikkoa juoksin kuin hullu. Ja tadaa! Olikos se nyt päivää ennen ku sain ilmoituksen että ei tu ketään. Voi jumaleisson. Oli siinä nauru kaukana. Siinäpä istuin kaikkien järjestelyjeni kanssa kotona yksin.

Mut kuitenkin, on tosi kivaa järjestää kaikenlaisia juttuja, tulee ittellekkin hyvä mieli kun saa toisen iloiseksi. Mut itelle on vaikeaa järjestää mitään. Ainakaan yllätyksenä.Onhan sekin tietty omanlainen "yllätys" kun huomaa ettei tarvi tosiaan odottaa mitään juttuja. Paska.

*****

Tänään piti mennä kirppiksille Poriin mutta kävikin niin että tuo herääminen ei taas toiminut. Kello soi kymmeneltä ja noustiin ylös puol neljä... Univelkaa taas aika reippaasti, onpahan ne nyt nukuttu pois. Multa aina ihmetellään sitä kuin jaksan olla yöllä töissä, eihän siinä ongelmaa ole kun ei tarvi tehdä päivisin mitään. Jos pitäis mennä kakkosduuniin ei kyllä ikinä jaksais.

Ai niin, herättiin kyllä tänään puol yhdeksän, koirat haukkui ihan vimmatusti. Perhana, kaks irtokoiraa oli mennyt kanalaan, se koitui kahden kaakattajan kohtaloksi. Itku tuli, meiän kanat on ihan lemmikkejä, ihania potpoja. Nyt on sit laumassa enää kolme kanasta ja kukko. Täytyisi nyt jostain saada lisää porukkaa, Ukko lupasi että saan hankkia useemmankin kanasen navetantäytteeksi.